Puun varjossa väijyy kuolema

Kirja-arvio. Romaani.
Andrew Michael Hurley, suom. Jaakko Kankaanpää: Nälkänummi (WSOY, 2020, 224 s.)

Brittiläisen Andrew Michael Hurleyn teos Nälkänummi käsittelee tragedioista surullisinta: oman lapsen kuolemaa. Tarina kerrotaan isän näkökulmasta ja siinä on päällekkäin kaksi aikatasoa. Liikkeelle lähdetään tilanteesta, jossa pikkupoika on ollut jo jonkin aikaa kuolleena ja vanhemmat yrittävät jatkaa elämäänsä. Isä kertaa nykyhetkessä etenevän kertomuksen lomassa tapahtumia ennen pojan kuolemaa. Keskiössä on vanhempien tuntema suru ja sen eteneminen. Suru etäännyttää heidät toisistaan ja saa kummankin kohdalla surrealistisia ilmenemismuotoja. Kaikkia tapahtumia tuntuu hallitsevan nummella aikoinaan kasvanut suuri puu, lukuisten kamalien tarinoiden lähde. Puu on jättänyt jälkensä nummeen, jolla ei mikään kasva ja juuri tämän nummen vieressä asuu huono-onninen perheemme.

Teos on ennen kaikkea melankolinen jännityksen kustannuksella. Tärkeä aihe ei tällä kertaa silti herättänyt maailmaa syleileviä oivalluksia, kenties johtuen siitä, että päähenkilöt jäivät hiukan etäisiksi. Synkkyys oli läpitunkevaa ja siinä oli vain vähän hengitettävää inhimillisyyttä, koska tarinan henkilöt lähinnä karttoivat toisiaan. Esimerkiksi äiti näyttäytyi tylynä hahmona, mikä tietysti on yksi surun ilmenemismuoto sekin. Silti jotakin jäi omasta kokemuksestani puuttumaan, että tarina olisi koskettanut syvemmin. Ahdistava tunnelma ja kohtaamattomuus teoksessa on kyllä tavoitettu. Mukana on myös paljon kiinnostavia elementtejä, kuten puuhun liittyvät kohtalot ja kummallisesti käyttäytyvä jänis. Lapsen kuolemaan liittyviä tapahtumia punottiin myös kiinnostavasti auki.